Livojoen veden laatu - Jermi Tertsunen, Sarakylä 16.7.2022

 

•Vedet tummuvat tällä hetkellä sekä luonnontilaisilla että ihmistoiminnan vaikutuksen (mm. maankuivatuksen alaisilla vesillä. Tutkimusten mukaan kuitenkin enemmän ojitettujen valuma-alueiden piirissä. Eloperäistä ainesta hajoaa (ja hiiltä vapautuu sekä ilmaan että vesiin) tehokkaimmin, kun turvemaan hajotusolosuhteet eli kuivatus yltää syvemmälle/laajemmille alueille. Muutoin on esitetty, että havaittu lämpötilojen nousu on ilmiön kiihdyttäjänä keskeinen

•Livojoen pääuoman mittakaavassa väriarvojen nousu näyttää lievältä, mutta sivuvesissä korostunee eloperäisten turvemaiden vaikutuspiirissä. Pääuoman pH-taso näyttää varsin hyvältä, eikä ravinne- tai kiintoainepitoisuuksissa ole merkittäviä piikkejä/trendejä nykyisen, tosin harvahkon seurannan perusteella. Pohjalla kulkeutuvaa hiekkaa vesianalyyseillä ei saada kiinni, se voi aiheuttaa paikallisia ongelmia (erit. jokihelmisimpukka)

•Valo läpäisee tummaa vettä heikommin. Valon määrä määrittää perustuotannon tasoa - yhteyttämistä, ja edelleen mm. vesikasvien lajistoa radikaalisti. Tummempi vesi myös lämpenee kirkasta paremmin – lämpimämmän veden lajitkin hyötyvät tummumisesta, vrt. särki/muikku, lahna/harjus – MUTTA lajiston muutokset ajan kuluessa ovat myös luontaisia niin maalla kuin vesissä. Itse lämpötilan muutokset muuttavat ympäristöämme ja sen lajistoa ilman väriarvojen muutoksiakin – taustakuvana avovesikauden vesinäytteenottojen vedenlämpötilat Kynkäällä ajalla 1968-2004.

•Virtavesikalaston pidempiaikainen seuranta vakioiduilla paikoilla puuttuu – erillishankkeissa ja eri tarkoituksiin tehdyistä tutkimuksista hahmotetaan muutoksia saati voidaan yhdistää fysikaalisiin tai kemiallisiin tietoihin heikosti. (pyritään muuttamaan tilannetta)